Bulkkikauppa voisi vauhdittaa ruoan verkkokauppaa

Joka perjantain näkymä; samat perheenäidit jonottavat samoissa Prismoissa samoja purnukoita joka perjantai suurin piirtein samaan aikaan - ja aina menee hermo venkoileviin lapsiin. 

Verkkokaupan on seuraavaksi ennustettu valtaavan elintarvikebisneksen - nyt kun vaate- ja muu erikoiskauppa on hiljalleen päässyt nettiostosten makuun. Toki S-Ryhmä on Foodie.fm -palvelullaan ruoan verkkokauppaa kokeillut, mutta valtavasta murroksesta tuskin voidaan vielä puhua.

Kuten muussakin verkkokaupassa, myös ruoan kohdalla hinnan pitäisi laskea merkittävästi, jotta verkko-ostelu olisi jollain tavalla järkevää kuluttajan kannalta. Epäilenkin vahvasti miten perinteiset ruokakaupat pystyisivät tarjoamaan tuotteitaan kovinkaan edullisesti verkossa kivijalkakauppojen rinnalla, kun pääomat on sidottu kuitenkin markettien seiniin. Foodie.fm ei esimerkiksi ole yhtään sen halvempi kuin normi S-market. Päälle tulevat vielä lisäkustannukset kuljetuksesta sekä tuotteiden keräilystä.

Ruoan verkkokauppaa hankaloittaa myös kuluttajien suhtautuminen tuoretuotteisiin - miten valitset sopivan näköiset banaanit ja omenat jos et pääse itse hiplaamaan niitä?

Miksei siis jokin taho perusta verkkokauppaa, joka tarjoaa ns. bulkkituotteita verkossa - ja nimenomaan ainoastaan verkossa - halvalla? Eli käytännössä kaikkea pakattua, joka ei vaadi suurempaa ihmettelyä kaupassakaan. Hinnat pidettäisiin matalana jättämällä marketit rakentamatta, sisustamatta ja miehittämättä. Sijainnin ei tarvitsisi olla kaupungin ydinkeskustassa, vaan kaupunkien laitojen teollisuusalueet riittäisivät mainiosti - ja pitäisivät kiinteät kustannukset matalampina.

Yksi tällainen potentiaalinen operaattori voisi olla esimerkiksi tukkuliike, joka tällä hetkellä välittää tavaraa marketteihin. Tukkuliikkeillä tarvittava varastoinfra olemassa - ilman sitä verkkokauppakaan ei toimi. Toisaalta turha markettiverkosto kuluineen puuttuu. Kuljetuspalvelu asiakkaiden koteihin voisi toimia suoraan varastolta ja tarvittaessa varaston yhteyteen voisi myös sijoittaa lähiseudun asiakkaille noutopalvelun, joka laskisi asiakkaiden kustannuksia entisestään. Klikkailet kuukauden maito-, mehu- ja jogurttipurkit sekä vaikka jauhelihapaketit ja perus kuivatuotteet valmiiksi ja noudat valmiiksi pakattun kassin tai tilaat kuljetuksen - kätevää! Perustuotteiden tilaaminen kerralla pidemmäksi ajaksi vähentäisi turhaa ravaamista marketeissa ja samalla turhaa autoilua.
Tukkuliikkeen toimiminen ruoan verkkokauppana voisi antaa tuoretuotteiden (kasvikset, vihannekset yms.) tuottajille ja jälleenmyyjille enemmän tilaa; kuluttajat voisivat hankkia bulkkitavarat verkosta edullisesti ja helposti ja toisaalta panostaa laadukkaisiin lähialueilla tuotettuihin vihanneksiin jos niitä myytäisiin pienemmissä myymälöissä lähiöissä.

Koska tukkuliikkeelle investoinnit olisivat ainakin alussa verrattain pienet, joku voisi nyt olla rohkea ja kokeilla "fail fast, fail cheap"-hengessä. Pienempien tukkuliikkeiden pelkona voi toki olla markettien asiakkuuksien menettäminen - toimiva konsepti tosin herättäisi markettiketjut takuulla. Toisaalta miksei vaikka Kesko voisi lähteä kokeiluun Kespron kautta ja haastaa samalla S-Ryhmän Foodien?

Täytyy myöntää että en tunne tukkukauppojen lainsäädäntöä - kenties jokin laki estää niiden toimimisen verkkokauppana. Oma veikkaukseni kuitenkin on että ennemmin tai myöhemmin Suomeen saapuu tai syntyy joka tapauksessa toimija, joka tyhjentää ruoan verkkokauppapajatson Keskon ja S-Ryhmän ihmetellessä vieressä. Nyt olisi vielä aikaa kokeilla mistä löytyy toimiva malli.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Goodreads hyödyttäisi kotimaista kirja-alaa

Selailin Goodreads -palvelua taas kerran ja merkkailin kirjoja, jotka olen lukenut - ja taisi pari päätyä tulevaisuuden lukulistalle. Jos Goodreads ei ole vielä tuttu, kysessä on siis somen lahja kirja-alalle; palvelu, jossa kuka tahansa voi kertoa kavereilleen mitä on viime aikoina tullut luettua, oliko hyväkin teos, mitä aikoo lukea seuraavaksi jne. varustettuna sosiaalisen median perustoiminnoilla kommenteista tykkäämiseen. Toki lukemisensa voi jakaa muihin some-palveluihin Facebookista ja Twitteristä lähtien. 

Palvelu toimii selaimella ja yleisimmillä mobiililaitteilla sujuvasti ja suomalaisia käyttäjiä sekä kirjallisuutta löytyy vaikka kuinka paljon - kannattaa tutusta!


Aiemmassa postauksessa pohdiskelin e-kirjojen nykytilaa Suomessa. Goodreads on luonteva jatko tälle pohdinnalle, sillä kuten arvata saattaa, kotimaiset kirjatalot loistavat palvelusta poissaolollaan eikä palvelua ole noteerattu muutenkaan kirja-alalla juuri mitenkään - ainakaan maallikon silmin. Kuten muussakin liiketoiminnassa, kirjabisneksessäkin luulisi pätevän sama sääntö siitä, että yrityksen kannattaa olla siellä missä asiakkaatkin - tässä tapauksessa lukijat - ovat.

Jäinkin miettimään miten kirja-ala voisi hyödyntää Goodreadsia tehokkaammin. Tässä pari muutama ensimmäinen ajatus:

1) Miksei e-kirjojen loppuun voisi lisätä linkkiä "arvioi teos Goodreadsissa", jolloin teos saisi näkyvyyttä palvelussa? Etenkin tuntemattomammat teokset nousisivat esiin palvelun käyttäjien keskuudessa - ilmaista mainostilaa siis!

2) Mikseivät kirjakaupat - esim. Suomalainen kirjakauppa - ja kustantamot voisi lisätä itseään Goodreadsiin? Palvelusta pystyy nyt jo valitsemaan minkä tahansa kirjan ja etsimään jälleenmyyjiä sille. Toistaiseksi yhtäkään suomalaista kauppaa ei ole tullut vastaan - lähinnä vaan Amazonin ja Abebooksin kaltaisia viritelmiä.

3) Mikseivät kirjakaupat ja kustantamot voisi lisätä teoksien saamia arvioita omiin palveluihinsa? Erityisesti kansainvälisesti julkaistuja teoksia arvioidaan Goodreadsissa päivittäin monia - tai pitäisikö sanoa lukemattomia - kertoja sekä tähtiarvioin että sanallisesti. Veikkaisin että kirjojakin ostetaaan mielellään sen perusteella, mitä muut ovat niistä sanoneet.

4) Voisivatko kirjakustantamot hyödyntää Goodreadsin käyttäjiä tulevien teosten "esiraatina"? Tyyliin; "Saat kirjan ekirjana etukäteen luettavaksesi jos arvioit sen sitten Goodreadsissa ja jaat kaikkiin mahdollisiin some-palveluihin?" Toisin sanoen ilmaista ennakkomarkkinointia kustantamoille ja kirjailijoiden fanien palkitsemista.  

Goodreadsissa voi myös mainostaa uutuuskirjoja ja veikkaisin että niiden kohdentaminen suomalaiselle yleisölle ei ole mahdoton tehtävä.

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.

Verkkokaupat eivät osaa myydä elektroniikkaa

Nyt sitten pieni varoitus, luvassa on nimittäin kärjistämistä ja liioittelua: Suomalaiset verkkokauppiaat eivät nimittäin osaa myydä elektroniikkaa.

Selailin eri verkkokauppoja (esim. PIXmania tai e-ville) huvikseni tarkoituksena saada selville viritinvahvistimien hintoja. Muutaman hetken selailun jälkeen olin kyllä nähnyt kivoja kuvia kiiltävistä vahvistimista mutta ennen muuta silmissä vilisi wattit, ohmit sekä lukematon määrä eri teknologioista kertovia kolmi- tai nelikirjaimisia lyhenteitä, joista en ollut ikinä kuullut mitään. Milloin kyseinen laite hallitsee 3D-äänen (mikä se on?), milloin Logic 7 prosessoinnin (never heard) ja niin edelleen.

Olennaista olisi kertoa kuluttajalle miksi kyseinen laite on hyvä, miksi se kannattaa ostaa ja mielellään niin että kuluttaja myös ymmärtää näkevänsä. Tai sitten voi ostaa käyttää monta sataa euroa ymmärtämättä mitä ja miksi on ostamassa. Sika säkissä ja silleen.

Otetaan pari konkreettista esimerkkiä:


Oikeanpuoleisessa kuvassa kerrotaan vahvistimen merkki, malli ja se että kyseessä on AV-vastaanotin, se on musta ja että 3D-ääni liittyy laitteeseen jotenkin. Lisäksi kerrotaan että laite on ilmeisesti hyvällä myyntimäärällä ansainnut TOP Seller-maininnan. Ja lopuksi kerrotaan että laite on loppuunmyyty.

No, kannattaisiko kuluttajan ostaa tämä? En tiedä. En tiedä ensinnäkään siksi että sitä ei ilmeisesti voi ostaa, koska se on loppuunmyyty enkä tiedä milloin sitä on saatavilla. Toisaalta kukaan ei ole ilmeisesti antanut tähtiluokitusta laitteelle - onkohan se hyvä sittenkään? Onkohan se myyty loppuun vain siksi että verkkokauppa oli tilannut niitä niin vähän?

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on lähes sama laite, mutta kuvauksessa on samat ongelmat; kapulakieltä (lähtöimpedanssi, HD-ääniformaatit) ja kovin vähän merkityksellistä sisältöä. Nettihinta on mainittu - onko se sitten halvempi kuin "oikea" hinta? Säästänkö rahaa ostamalla netistä?


Oheinen kuva kuitenkin kertoo, että kaikki verkkokaupat eivät ole ajaneet samaan miinaan - ei sillä että lopputulos olisi kovin paljon parempi. "Vahvistin, joka mahtuu mihin tahansa paikkaan" saa aikaan lähinnä puujalkavitsejä.

"Uusi ja edistyksellinen Onkyo" ei kerro sekään kuluttajalle kovin paljoa itse laitteesta.


Yksi verkkokaupan keskeinen etu kivijalkakauppaan verrattuna on mahdollisuus periaatteessa loputtomaan tarjoomaan. Liekö tässä samalla ongelman ydin kun kauppiaat haalivat valikoimiin kaiken mahdollisen eivätkä oikeasti perehdy tuotteisiin - vai eivätkö he vain osaa viestiä olennaisia asioita kuluttajien kielellä?

Tilausta voisi olla konseptille, jossa verkkokauppias kertoisi vaikka itse videolla, kenen kuluttajan kannattaisi ostaa vahvistin A, kenen vahvistin B ja ennen muuta miksi. Verkkokauppa todistaisi ymmärtävänsä eri kuluttajaprofiilien tarpeet ja erityisesti niiden erot.

Vai mitä mieltä olette? Oletteko törmänneet vastaaviin tilanteisiin?

Juho Nevalainen on digitalisaation asiantuntija. Juho työskentelee projektipäällikkönä sekä fasilitaattorina Sofigatella IT:n ja liiketoiminnan kehitysprojekteissa.
Katso kaikki tekemäni tabulatuurit ja soinnutukset